Sote ja uudet tuulet

Pienissä kunnissa ei uskota, että sote-asioihin pystytään
juurikaan vaikuttamaan, isot hallitsevat. Tästä voi olla
seurauksena, että kiinnostus nimenomaan aluevaaleihin on vaarassa
jäädä  kakkossijalle. Kuntavaaleja sen sijaan pidetään tärkeinä
ja niihin osallistutaan runsaasti.
Työnjaon mukaisesti sote-asiat hoitaa edelleen vähän etäiseltä
tuntuva hyvinvointialue asiantuntijoineen ja viimehädässä
valtiotaho rahapusseineen. Mutta mitä ihmettä tehdään
valtuustoilla?

Hyvinvointialue on monimutkainen "aparaatti". Sillä on kuitenkin
paras ymmärrys siitä, miten sen osaset palokuntineen, ensiapuineen,
terveysasemineen, vanhustenhoitoineen tai kuntoutuksineen saadaan
teknisesti parhaiten toimimaan. Hyvinvointialueen valtuusto sotessa
puolestaan on oikeasti se elin, joka vastuullisella
päätännällään ja soten ylimpänä hallintoelimenä, vallitsevien
lakien rinnalla, ohjaa kuvattua isoa koneistoa sen toiminnassa ja
erilaisissa linjauksissa.

Kumileimasimen maineesta tätä nykyä kärsivä, flegmaattisesti
tahtoaan ilmaiseva aluevaltuusto pystyy kuitenkin alhostaan nousemaan.
Se tapahtuu kokousteknisesti tekemällä korjaavat muutokset
aluevaltuuston hallintosääntöön heti tulevan uuden toimikauden
alussa (toki määräenemmistön tuella). Tällöin se voi
määrittää, jos ja kun toivottavasti niin haluaa, päätösvaltansa
rajoja hyvinkin merkittävällä tavalla. Se kasvaisi todella
sellaiseksi määräysvallan käyttäjäksi kuin se oli alunperin
kenties ajateltukin - väestön tahtotilan ja toiveiden ihan aidoksi
äänitorveksi, jossa paikallisuus ja sotealueen erityispiirteet
tulevat demokraattisesti huomioiduiksi. Siis merkittävällä tavalla
leventää omia "hartioitaan".

Siinäpä nyt uusille, innokkaille valtuutetuille huikea toiminnan
haaste ja opettelun paikka. Samalla kansalaisetkin saavat entistä
avoimemman ja toimivamman vaikutuskanavan suoraan sote-koneistoon
entisen, myönnettäköön hivenen jo tukkeutuneen "röörin" tilalle.

Pekka Koiso-Kanttila
Aluevaltuustoehdokas
Kuntavaaliehdokas
Parikkala