Jatkuva parantaminen

Hyvinvointialueet meillä ja muualla ovat suurissa vaikeuksissa tulojen ja menojen tasapainottamisessa. Vaikeuksien syitä on laajasti selvitetty valtuustoissa ja tiedotusvälineissä. Suomen hallituksen ja lain tiukka vaatimus menojen nopeasta vähentämisestä on johtanut siihen, että talouden sopeuttamisen valmistelu aluehallituksissa ja -valtuustoissa on vienyt koko vuoden kohtuuttomasti aikaa ja henkisiä voimavaroja väsymiseen asti. Pelolla johtaminen tai budjetilla johtaminen ei menesty. Vain ihmisiä voidaan johtaa ja vain ihmiset ja sitä kautta organisaatiot voivat muuttaa omia toimintatapojaan.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on jatkuvaan parantamiseen perustuva toimintajärjestelmä, jonka avulla on mahdollista ratkaista talouden tasapainottamisen ongelma. Jatkuvan parantamisen ajatuksena on yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa vähentää toimintatavoissa aina ilmenevää hukkaa: odottelua, tarpeetonta kuljettelua, liiallista tiedon tai asiakkaan asioiden käsittelyä, tarpeettomia varastoja, tarpeetonta liikkumista, virheitä ja ylituotantoa. Hukkaa vähentämällä aikaa jää enemmän juuri siihen tärkeään, mitä asiakas tai potilas tarvitsee. Tuottavuus siis paranee.

Monilla hyvinvointialueilla on johtamisessa siirrytty jatkuvan parantamisen käyttöönottoon. Toimintayksikön henkilöstö tietää parhaiten, mitä hukkia yksikössä on ja mitä uutta tapaa kannattaisi kokeilla. Uusien parempien toimintamallien suunnittelu, kokeilut ja käyttöönotto vie aikaa mutta vie kestävällä tavalla kohti tuottavuuden parantamista ja vähäisempiä kustannuksia.

Valtionhallinnon on aika vaihtaa keskustelun aihetta ja miettiä, miten voi auttaa hyvinvointialueita pitkäjänteisen jatkuvan parantamisen toimintamallin aikaisempaa nopeammassa jalkauttamisessa. Nyt menee liikaa aikaa hedelmättömään keskusteluun siitä, minkä ”pitää riittää”. Muutoksille on annettava aikaa. Organisaatiokulttuuri muuttuu hitaasti.

Ymmärtääkseni kaikki haluavat, että nykyiset uudet hyvinvointialueet kukoistavat ja asiakkaiden, valtiohallinnon ja hyvinvointialueiden tavoitteet saavutetaan?

Jouko Saramies

Lääkintöneuvos

Aluevaltuutettu