Olen 53-vuotias kolmen pojan äiti. Työskentelen luokanopettajana Taipalsaarella ja olen ensimmäisen kauden valtuutettu. Vapaa-ajalla liikun luonnossa, olen aktiivinen historianharrastaja ja vien eteenpäin erilaisia hyvinvointihankkeita yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa.

Lähdin mukaan aluevaaleihin, koska haluan osaltani vaikuttaa palveluiden säilymiseen pienissä kunnissa. Yhteisiä varoja ei tule haaskata isojen, keskitettyjen palveluiden ja hallinnon lisäämiseen, koska silloin laatukin laskee. Etenkin ikääntyvät tarvitsevat tuttua omalääkäriä, omassa kunnassa. Lapset ja nuoret tarvitsevat päiväkodeissa ja kouluissa enemmän aikuisia, joilla on aikaa kuunnella ja välittää.

Pidän erityisen tärkeänä ennaltaehkäiseviä toimia, joiden avulla voitaisiin välttää turhauttavat ja kalliit hoitoputket, etenkin mielenterveyspuolella. Monesti ihminen tuntee olevansa järjestelmän vanki, jota pompotellaan luukulta toiselle ilman että kellään on aikaa kohdata aidosti ja kokonaisvaltaisesti, tasavertaisena ihmisenä.

Terveys on muutakin kuin sairauksien puuttumista. Myötätuntoinen kohtaaminen ja tunne siitä, että on tärkeä osa yhteisöä omana itsenään, tuo resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä. Se on terveyden perusta.

Tulevien sote-päättäjien yhteinen prioriteetti tulisi olla lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin turvaaminen ennaltaehkäisevillä oppilashuollon palveluilla sekä sairaaloiden hoitohenkilökunnan jaksamisen turvaaminen. Kohtuullinen palkka hoitotyöstä on tärkeä, mutta sitäkin tärkeämpi on aito arvostus ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn rutiineihin. Turhaa hoitajien resursseja syövää raportointia ja kirjaamista on yksinkertaistettava. On myös satsattava työssäjaksamiseen riittävän henkilöstömitoituksen kautta.